Ristiaallokossa

VIHA

 En minä sinua jättänyt. Sinä teit sen itse. Kerroit, ettet muista milloin vielä rakastit minua. Että siitä on pitkä aika. Kun terapeutti kysyi, miksi haluat sitten olla kanssani, jos et tunne minua kohtaan muuta kuin vihaa, vastasit, että syy on taloudellinen. 

Osuma.

Kaikki se rakkaus, jota olin sinulle antanut ja kosketuksin sekä sanoin näkyväksi tehnyt, kaikki ne uhraukset, jotka vuoksesi tein, kaikki ne vuodet, jotka vietin kasvattaen lapsiamme, kaikki ne vuodet, jotka koimme yhdessä. Kaikki ne teot, joilla halusin sinua ilahduttaa, kun näin että sinä kaipaat arkeesi jotakin piristystä.

Kaikki se tuntui valuvan viemäristä merkityksettömänä harmaana purona kuullessani nuo sanat suustasi.

Taloudellinen.

SURU

Miksi ikävöin sellaista, jonka tiedän olleen minulle haitallista? Olenko koukussa? Samaan aikaan vihaan sinua ja rakastan sinua. Rakastan muistoa sinusta. Sitä ihmistä, joka nyt olet, en tunne lainkaan. Yhtä hyvin hän saattoi kuolla kesäkuussa. Yhtä aikaa toivon, että pääset jaloillesi ja että saisit kärsiä tekemäsi tähden. Tiedän että olet jo kärsinytkin ja siksi säälin sinua. Ensin pelkäsin sinua. Nyt säälin. Vihaan sitä tunnetta, johon minut ajat saamattomuudellasi. Että edelleen vaikutat minuun niin vahvasti. Haluan päästä irti sinusta, mutta sinä et anna. Etkö uskalla? Sinä olit minulle tärkeä. Rakastin sinua. Ehkä rakastan vieläkin. Joskus ikävöin niin että sattuu. Joskus vihaan. Niin paljon olen vuoksesi kyyneleitä vuodattanut. Miksi itken vieläkin?